On se kumma paikka tuo Kaharin mäki kun sinne joka kesä pitää päästä kuvaamaan. Yli kolmekymmentä vuota olen sitä kuvannut niin luulisi kuviakin jo olevan riittävästi. Vaikka Kahari sijaitsee aivan Noormarkun keskustassa niin portista kun astuu pihapiiriin on kuin toiseen maailmaan hyppäisi. On se kumma miten levollinen ja rauhallinen tunne tulee kun katselee vanhaa pihapiiriä, rakennuksia ja kasvillisuutta joka varjostaa Kaharia joka puolelta.
A. Ahlström Osakeyhtiö lahjoitti Kaharin vuonna 1955 perustetulle Noormarkun kotiseutuyhdistykselle. Samassa yhteydessä Kaharille luovutettiin Talonpoikaiskulttuurisäätiön myöntämä kunniakilpi.
Kahari sijaitsee Noormarkun keskustassa Finpyyn kylässä. Se on alun perin perintötila, josta Antti Ahlströmin perilliset ostivat osan vuonna 1899 ja A. Ahlström Osakeyhtiö loput vuonna 1907. Omistajaluettelon vanhin merkintä koskee Matti Juhani Kaharia, joka eli vuosina 1750–1835.
Isorivi ja muita rakennuksia
Tilan punaiseksi maalatun päärakennuksen rakennusvuotta ei tarkalleen tiedetä, mutta se sijoittunee 1780-luvulle. Isoriviksi kutsuttua taloa on kunnostettu myöhemmin useita kertoja. Alkuperäinen tyyli on kuitenkin säilytetty. Pihapiirissä on luhti, joka on siirretty Kaharille vuonna 1852 Harhalan kylän Harhalan talosta.
Kotiseutuyhdistys on toimintansa aikana elävöittänyt museoaluetta. Rakennusryhmään on liitetty Noormarkun kunnan lahjoittama Setälän mäkitupalaisasunto, joka alkuaan sijaitsi Kaharin vieressä. Riihi ja niittylato on tuotu Lassilasta. Savusauna on peräisin Mastomäen torpasta Harhalan kylästä. Tilalla ovat myös paja ja puuliiteri.
Arvokasta esineistöä
Yhdistyksellä on luetteloituna noin 2 400 esinettä. Niistä arvokkaimpia ovat kehto ja kuninkaanpöytä.
Kehto on aikoinaan kuulunut Noormarkun rautaruukin perustajan maaherra de Carnallin perheelle ja sittemmin Ahlströmin suvulle. Niin sanottu kuninkaanpöytä on saanut kunniapaikan kotiseututalon tuvassa. Kuningas Kustaa IV Aadolf ruokaili tämän pitkän pöydän ääressä Lankosken kartanossa, kun hän seurueineen vieraili Suomessa vuonna 1806.
Varsinainen kotiseutumuseo on Isorivin leivintuvassa eli pakarissa. Suurikokoisia esineitä on sijoitettu myös Kaharin muihin rakennuksiin
Lainaus Noormarkun kotiseutuyhdistyksen sivulta http://www.noormarkunkotiseutuyhdistys.fi/kotiseututalo.html
Uutta riukuaitaa jonka Kotiseutuyhdistys rakensi talkoilla, lue Kaisla-Kaarina Rostedtin juttu aitatalkoista.
Naakat pesivät päärivin savupiipussa.
Oi miten ihana keidas! Siellä nykypäivän kiireiseen elämänmenoon tottuneiden ihmisten sielu ja mieli lepää! Niin rauhoittava paikka kuvissakin, mitä sitten onkaan paikan päällä ollessa. Toki tuo paikka vetää puoleensa kerta toisensa jälkeen! Ihana.
VastaaPoistaQue fotos mas interesantes y lo que cuentas tambien.......un saludo
VastaaPoistaSuomi on kaunis!
VastaaPoistaLindo blog e lindas postagens. Parabéns!
VastaaPoista