Kuvia ja ajatuksia taiteellisesta työskentelystä ja maalauksistani. Kuvia harrastuksistani, ruoanvalmistuksesta ja puutarhasta.
Äitini kuoleman jälkeen kotitalo on tyhjennettävä ja siivottava. Vuosikymmenten nuoruusmuistot on luovutettava kirpputorille myyntiin ja kaikkein vanhemmat heitettävä vaihtolavalle kaatopaikalle vietäväksi. Kaikista tunteista ei edes pysty kirjoittamaan saatikka kuvaamaan.
 “Kesämaisema Vihteljärveltä” -öljyväri, Markku Mäkelä | Poutapilvet Poimin pilviä siniseltä kesätaivaalta valkoisia, pehmeitä hahtuvia kuin lepereet mummoni villakopassa kauan sitten. Poimin pilviä poimin niitä poskiani vasten ja sulkemalla silmäni aukaisin oven lapsuuteni kesään, jossa tuoksui apila, ja vaahtosi vastalypsetty maito valkeana kuin pihlaja ikkunani alla. Pilviä poimin poutapilviä jossa vaeltavat onnelliset muistot.
Sinikka Nieminen
|
Tämä blogi päivitys on omistettu Äitini muistolle. -This blog update is dedicated to the memory of my mother.
Äidilläni (80v.) todettiin syöpä ja hän pääsi Porin Kaupunginsairaalaan odottamaan leikkausta. Syöpäleikkaus tehtiin Turun Yliopistollisessa Keskussairaalassa . Leikkaus onnistui ja Äiti pääsi Porin Keskussairaalaan toipumaan josta hänet siirrettiin myöhemmin Porin Kaupunginsairaalaan. Kävimme katsomassa häntä 23.4 Lauantaina ja silloin oli paljon muitakin sisaruksia häntä tapaamassa. Äiti oli silloin ihan hyväkuntoinen ja suhtautui positiivisesti tuleviin päiviin. Hengitysvaikeus oli ainoa mistä hän valitti. Kaupunginsairaalassa ei ollut mahdollista saada yksityishuonetta eikä hengitysilmaa parantavaa samanlaista laitetta kuin Keskussairaalassa.
Tiistai aamulla 26.4 Kaupunginsairaalasta soitettiin että Äiti oli edellisenä yönä nukkunut pois.
Äiti haudattiin tänään 14.5.2011 hiljaisuudessa, lastensa, lastenlapsiensa ja sisarustensa läsnä ollessa
Kiitos äiti huolenpidostasi.
|
Meitä on kaksi veljestä, veljeni Pekka on minua seitsemän vuotta nuorempi. Isämme kuoli jo vuonna 1975, minä olin silloin armeijassa ja velipoika oli vasta 14 vuotta vanha. Äiti onnistui kuitenkin yksinään kasvattamaan meistä ihan yhteiskuntakelpoisia ihmisiä. Hän onnistui yksin tehtävästä josta tänä päivänä monet hyvin toimeentulevat vanhemmatkaan eivät onnistu. Laitan liitteeksi vanhempia valokuvia isästä ja äidistä tilanteista jotka ovat koskettaneet itseäni.
 |  |
| Isä ja äiti nuorina rakastavaisina
| Isä ja minä, ja isäni rakentama ensimmäinen kotimme 1h+k, taustalla Pappani heinäpeltoa. |
 |  |
| Äiti pyykillä Fetulassa, minä leikin koiranpennun kanssa | Äiti ja minä, taustalla äitini koti. |
|
|
|
Loin joku päivä uudenlaisen vähän kevyemmän ja kesäisen ulkoasun blogiini ja kun seuraavan kerran palasin tänne, olikin vanha ulkoasu palautettu takaisin. Siinä taisi mennä jokunen kommenttikin mukana ainakin “Suvenkeijulta” ja vaikka se löytyy sähköpostistani blogi ei suostu sitä näyttämään. Pitäisi taas jaksaa tehdä kaikki uudestaan.
 “Hetki muistoissa” –akvarelli v.2011 Fabriano 640 gr |
|
Viime vuonna jäi kieloaiheinen akvarellimaalaus kesken kun se näytti menneen ihan pilalle jo heti alkuvaiheessa. Nyt kun nuo kielot jälleen kukkivat sain intoa maalata keskeneräisen työn loppuun. Kielo on pienenä valkokukkaisena kasvina vaikea toteuttaa akvarellimaalauksessa, öljyvärimaalauksena se on paljonkin helpompi maalattava. Kielon kukat on tässä työssä maalattu valkoisella guassi värillä, joka on akvarelliväriä peittävämpi. Paperina olen käyttänyt Fabriano 640 gr, se on aivan mielettömän hyvä paperi silloin jos työtä käsitellään esim . pesemällä tai pestään ja maalataan uusia värikerroksia ja vahvana paperina se pysyy suorassa kosteissakin olosuhteissa.
|
“Kielo kukkii” akvarellimaalaus v.2011 koko 24x24 cm, paperi Fabriano 640 gr
|
Pihamäntyyn ilmestyi Räkättirastaan pesä. Nopeasti sen rakensivat kun nyt jo haudotaan. Räkättirastas koiras vartioi pesää ja jos sitä lähestyy, koiras yrittää houkutella häiritsijän kauemmas pesästä. Muuten se istuu lähellä pesää olevassa puussa ja vartioi. Ei ole helppoa, varmaan aika käy pitkäksi.
|
|
|
|
Kaverini Mikko Alajärvi ehostaa venettään kovalla kiireellä, että pääsisi pian Kallon vesille seilaamaan.
Mikon blogi http://mikkosart.blogspot.com/
 |
 |
 |  |
Tämä akvarelli on maalattu käyttäen nykytekniikan tuomia uusia mahdollisuuksia. Vahvalle 640 gr akvarellipaperille on tulostettu valokuva Noormarkun Myllykoskelta. Kuvan rinnalle on maalattu juhannusruusuja akvarellitekniikalla. Tulostuksessa on käytetty pigmenttivärejä joilla on 120 vuoden valonkesto väreissä. Juhannusruusuaihe on vähän aikainen vielä kun ruusuja ei näe livenä. Taiteilijan on kuitenkin maalattava mitä mieleen tulee ja juhannusruusut veivät ajatukseni tulevaan kesään ja nuoruusaikaan ja silloin on parasta antaa mennä vaan, pääasia on että sivellin lentää.
 |  |
Kevään ihme.
Kasvien herääminen talven pakkasten jälkeen on joka kevät suuri ihme. Aurinko lämmittää maata ja jo kohta sieltä nousevat ensimmäiset silmut, jotka ovat aika kummallisen näköisiä. Näistä kummallisuuksista kuitenkin kasvaa hyvin nopeasti erilaisia kauniita kukkia ja kasveja, jotka viihdyttävät meitä kauneudellaan koko tulevan kesän, jotkut jopa ihan syksyyn asti. Kasvit ovat myös luonnon tehtaita, ne ovat kauniita ja hiljaisia tuotantolaitoksia, jotka eivät saastuta, jotka tuottavat happea, pitävät yllä veden kiertokulkua ja ravitsevat maailman. Ihmeellinen tapahtumasarja on fotosynteesi eli valonavulla tapahtuva yhteyttäminen, ja se tapahtuu solun viherhiukkasissa, jotka ovat niin pieniä, että niitä mahtuisi 400 000 kappaletta tähän . pieneen pisteeseen. Fotosynteesiin liittyy noin seitsemänkymmentä erillistä kemiallista reaktiota. Se on niin ihmeellinen tapahtumasarja etteivät tiedemiehet täysin käsitä tätä tapahtumasarjaa.
 tulevia tuomen kukkia |  kielonnuppuja |
 |  |
 selja |  vuorenkilven nuppuja |
 kalliokielo |  pikkusydän |
 niittyleinikki |  juhannusruusu |
 keväällä kasvaa myös sieniä |
Sinivuokosta on muodostunut itselleni kevään ensimmäinen aihe akvarellimaalaukseen. Sinivuokon terälehdet ovat hyvin pieniä ja siksi eivät kovin helppoja maalattavia akvarellitekniikkalla. Pidän aiheesta jossa siveltimellä on tilaa liikkua ja vettä ja väriä voi käyttää runsaasti. Sinivuokko on maalattava hyvin rauhallisesti ja tarkasti, vähän liiankin pikkutarkasti. Jostakin on kuitenkin aloitettava ja toivon tekniikkanikin kehittyvän kesän edistymisen myötä.
 |  |
