lauantai 14. toukokuuta 2011

Äitini nukkui pois - My mother passed away

Tämä blogi päivitys on omistettu Äitini muistolle.  -This blog update is dedicated to the memory of my mother.

Äidilläni (80v.) todettiin syöpä ja hän pääsi Porin Kaupunginsairaalaan odottamaan leikkausta. Syöpäleikkaus tehtiin Turun Yliopistollisessa Keskussairaalassa . Leikkaus onnistui  ja Äiti pääsi Porin Keskussairaalaan toipumaan josta hänet siirrettiin myöhemmin Porin Kaupunginsairaalaan. Kävimme katsomassa häntä 23.4 Lauantaina ja silloin oli paljon muitakin sisaruksia häntä  tapaamassa. Äiti oli silloin ihan hyväkuntoinen ja suhtautui positiivisesti tuleviin päiviin. Hengitysvaikeus oli ainoa mistä hän valitti. Kaupunginsairaalassa ei ollut mahdollista saada yksityishuonetta eikä hengitysilmaa parantavaa samanlaista laitetta kuin Keskussairaalassa.

Tiistai aamulla 26.4 Kaupunginsairaalasta  soitettiin että Äiti oli edellisenä yönä nukkunut pois.

Äiti haudattiin tänään 14.5.2011  hiljaisuudessa, lastensa, lastenlapsiensa ja sisarustensa läsnä ollessa

 

994


Sirkka Maria Mäkelä   os. Fetula  s. 28.8.1930    k. 26.4.2011

Kiitos äiti huolenpidostasi.

 

Meitä on kaksi veljestä, veljeni Pekka on minua seitsemän vuotta nuorempi. Isämme kuoli jo vuonna 1975, minä olin silloin armeijassa ja velipoika oli vasta 14 vuotta vanha. Äiti onnistui kuitenkin yksinään kasvattamaan meistä ihan yhteiskuntakelpoisia ihmisiä.  Hän onnistui yksin tehtävästä josta tänä päivänä monet hyvin toimeentulevat vanhemmatkaan eivät onnistu. Laitan liitteeksi  vanhempia valokuvia isästä ja äidistä tilanteista jotka ovat koskettaneet itseäni.

 

986 987

  Isä ja äiti nuorina rakastavaisina

 

Isä ja minä, ja isäni rakentama ensimmäinen kotimme 1h+k, taustalla Pappani heinäpeltoa.

988 989
Äiti pyykillä Fetulassa, minä leikin koiranpennun kanssa

Äiti ja minä, taustalla äitini koti.

   

991
  Perhekuva kotoa 60- luvulta , velipoika pienenä Äitini sylissä.


 

992
Isä ja äiti vanhaan hyvään aikaan 

   
   

16 kommenttia:

  1. Hartain osanottoni suureen suruusi. Monta kertaa haluaisimme pysäyttää ajan, mutta siihen ei kukaan pysty. Vain muistot jäävät elämään ja ovat lohtuna myöhemmin.

    VastaaPoista
  2. "Muun korvas aika, minkä vei, sydäntä äidin konsaan ei". Lämmin osanottoni. Muistot ja rakkaus eivät koskaan kuole.

    VastaaPoista
  3. Osanottoni. Kuvista löytyy varmasti paljon hienoja muistoja.

    VastaaPoista
  4. Kuulin surullisen uutisen.
    Osanottoni!
    Sirkka kävi saunareissulla mun työmaalla ja pidin hänestä paljon.

    VastaaPoista
  5. Otan osaa suruusi. Kiitos asian jakamisesta. Nyt äidin huolenpidosta on kiitolliset muistot vaikka äiti itse on poissa.

    VastaaPoista
  6. Please accept my hearfelt condolences. Take care.

    VastaaPoista
  7. Osanottoni suruusi. Niin se elämä vaan vierii pois meiltä kaikilta.

    VastaaPoista
  8. Osanottoni. Elämä on kummallinen, aika vierii ja me kaikki kirjoitamme jokainen siihen tarinamme. Luopuminen koskettaa.

    VastaaPoista
  9. Paljon Kiitoksia osanotoistanne. Kuvamuistot isästä ja äidistä palauttavat mieleeni paljon nostalgisia hienoja asioita, samalla ne kuitenkin tuovat suuren kaipuun kumpaakin kohtaan. Tämä tietenkin pehmenee ajanoloon, toivottavasti.

    VastaaPoista
  10. Otan myös osaa suruusi. Olit luonut kauniin kuvan Äidistäsi.

    VastaaPoista
  11. Lämmin osanotto täältäkin.
    Jeesus sanoi: minä olen ylösnousemus ja elämä, joka uskoo minuun hän elää vaikka olisikin kuollut.

    VastaaPoista